Sivuni

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Mökkeilyä ja kuulumisia!



Hei taas ystäväviset pitkästä aikaa!

Edellisestä postsuksesta onkin jo vierähtänyt tovi, mutta nyt olen taas palannut:)

Mä olin täs vähän aikaa sitte mökillä kaks yätä!
Se oli ihan kreisiä, ku sai mummult ain kaikkee hyvää ja kyl te tiiätte, sellast ''lande laiffii''.

Nyt te luulette et mä saan mummulta syötävää sillä että kerjään, olette väärässä. Mähän vain autan, ja kyllä apukokki palkan vaatii.

Sit kun olin saanu palkkani jätin mummun yksin tekeen ruokaa.
Must kyl jossain vaihees tuntu siltä, et se ei pärjää ilman koemaistajaa mut kyl se sit selvis.

Sitte ku mummu sai laitettua ruoan uuniin, niin mentiin kasvimaalle kattoon mimmosia vihannekset on.
Siinä vaiheessa jäi kyllä kamera sisälle, joten ne hauskat hetket kun leikin porkkanan kans, jäivät tallentamatta :(

Se porkkana oli kattokaas kiva, kun siin oli niin pitkät ne vihreet osat mitkä lie ja sit sitä pysty heitteleen! Sanokaas palvelusväellenne, että ottaa maasta porkkanan ja antaa sen teille :)


Ja sit ,ä vaan chillasin pihalla, ilman kaupungin stressii.
Illalla ain siin viiden aikoihin käytiin hakemassa lehti laatikosta. Ja se oli must tosi kivaa;))


Mutta siis joo, tämmöstä on mun mökkeily!


Kiitti täst päiväst!













maanantai 4. heinäkuuta 2016

Mökkeilyä ja luun kätkentää


Hyvää maanantaita kaikille!

Tänään me mentiin mökille moikkaan mummua ja pappaa!

Mökillä on aina tosi kivaa kun siä voi olla irti.


Oli hyvä sää mökkeilylle, koska ei satanu niinku aamupäivällä.

Ja niinku varmaa muistatte, kun juhannuksena kuskasin sitä luutani paikasta paikkaan. Nyt mä jatkoin tottakai sitä!
Oon tämmöne seikkailija!

Tähän väliin pitää sen verran sanoa, että on se Suomen luonto sitten kaunista katseltavaa! Mutta minähän en tonne laiturille yksikseni uskalla mennä, se on niin jännää.

Mutta, minähän en mitää maisemia jääny kattomaa!
Tässä yläpuolella olevassa kuvassa, näätte mut piilottamassa tätä miljoonien arvoista luuta, jota en siis syö ollenkaan. Se kuuluu viedä piiloon.

Minä ja mun tomaatit! Rauhotuin hetkeks ihaileen näitä upeita pyöreitä asioita :)

Mutta sitten taas matka luun kanssa jatku! 
Ja pakko myäntää et kävin vähä seikkailemassa taas naapurissa, tän mun luun kans... Mut naapurit ei tykkää pahaa joten miks ei?

  
Mutta mä tuun sitten kun kutsutaan. Ja tuun sitte tosi lähelle.
Se on kyl harmi et, mun parrasta näkee aina, että oonkomä ollu mettäreissuilla... Peijakkaan risut ja lehdet!

Mut sitten oli aika lähtee vähän ulos käveleen, ilman luuta kylläkin..

Täällä me käveltiin Fannin kans, ennen kun palattiin sitten takaisin kotiin.


Mutta totta kai ennen kun lähdettiin, vein luun piiloon odottamaan                                      seuraavaa seikkailua!