Tänään on päivä, jolloin perheen isää juhlistetaan.
Isänpäivä.
Mulle mun oma iskä, Merlin, on suunnattoman tärkee.
Onha hän ollut mun elämässä mukana ihan pienestä asti.
Ja siitä on muuten tooooosi kauan kun olin pieni.
Tiedättehän...
Mut siitä mä sit aika pian muutin pois, tänne rakastavaan
omaan perheeseeni.
Isä ei ollut näkemässä kun opin nostamaan jalkaa, istumaan, antamaan tassua tai hyppäämään sohvalle.
Mutta olen ylpeä itsestäni, että olen itsenäistynyt ja kasvanut kääryleestä käppänäksi.
Mun elämään tottakai on vaikuttanut erittäin paljon
myös tähä mun iki-ihana ihmisiskä, mikä on mulle enemmänki pappa.
Tän papan kaa, me ollaan koettu kaikenlaista hassua!
On syöty yhessä juustoo, on lenkkeilty, on leikitty, on otettu mittaa johtajuudesta, pappa on kutitellu mua ja ollaan tietysti vietetty myös laatuaikaa ihan kahestaa. (oli muuten nastaa!)
Me ollaan nyt kuljettu yhteistä taivalta melkein vuosi ja tää aika on ollu ihan mahtavaa.
Suuri kiitos ja iso tassun puristus siis papalle ja Merlinille<3
Rakastakaa tekin isiänne ja pitäkää kiva päivä!
Sii juu!
